Kaupunginosaviikot

Uutiset

Posted on September 4th, 2016 by Neulaniemi

Kaupunginosaviikkojen avajaisjuhla Turun kauppatorilla 22.4. klo 15-18

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Turkuseura ja Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry järjestävät Kaupunginosaviikkojen avajaisjuhlan Turun kauppatorilla lauantaina 22.4. klo 15–18.

OHJELMA:

klo 15-16 Tapahtuman avaus, tervehdykset (mm. Turun kaupunginhallituksen pj. Olli A. Manni, Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry:n pj. Hissu Kytö, Turkuseuran pj. Tapio Jokinen), runonlausuntaa ja tanssiesitys

klo 16-17 Captain Jack Morgan miehistöineen -yhtye esiintyy, esittelypisteisiin tutustumista

klo 17-18 Kaupunginosien köydenvetokisa, arvonta ja yhteistanssi

Juontajina Markku Heikkilä ja Annika Hakala.

Koko tapahtuman ajan paikalla on Kaupunginosaviikkojen ohjelmassa mukana olevien järjestöjen ja muiden paikallistoimijoiden esittelypisteitä, joiden ohessa myös ohjelmaa kaikenikäisille!

Lisätiedot:
info@kaupunginosaviikot.net

 

Tapahtuma löytyy myös facebookista!

 


 

 

Hei kaupunginosatoimija,

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Turkuseura ja Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry järjestävät

Kaupunginosaviikkojen avajaisjuhlan Turun kauppatorilla lauantaina 22.4. klo 15–18.

Avajaisjuhlan ohjelmassa on kaupungin edustajien ja kaupunginosatoimijoiden puheita itsenäisyyden juhlavuoteen ja kaupunginosiin liittyen, tanssiesityksiä, köydenvetoa, monikulttuurista ruokamaistatusta sekä muuta hauskaa ohjelmaa. Myös Kaupunginosaviikkojen ohjelmassa mukana olevilla järjestöillä ja paikallistoimijoilla on mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kertoa tulevista tapahtumista.

Avajaisjuhlaa koskeva infotilaisuus järjestetään to 16.3. klo 17-19 Vimmassa (Aurakatu 16, 20100 Turku).

Tilaisuudessa kerrotaan avajaisjuhlan suunnitelmasta ja aikataulusta sekä ideoidaan yhdessä sisältöä.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!


 

Vuoden 2017 ohjelmahakua koskeva infotilaisuus 1.3. klo 17-19.30

Turun kaupunginosaviikkojen tuki ry järjestää vuoden 2017 ohjelmahakua koskevan infotilaisuuden keskiviikkona 1.3. klo 17-19.30 osoitteessa Uudenmaankatu 1 (2. krs.), 20500 Turku. Tilaisuus alkaa kahvituksella, jonka jälkeen kerrotaan tämän vuoden teemoista, hakukriteereistä, avustuksista ja annetaan ohjeita hakulomakkeen täyttöön. Paikalla on myös aiempina vuosina Kaupunginosaviikkoja järjestäneitä tahoja, jotka antavat vinkkejä onnistuneen tapahtumaviikon järjestämiseen ja koordinointiin. Tervetuloa!

Infotilaisuuteen tulee ilmoittautua 27.2. mennessä osoitteeseen: info@kaupunginosaviikot.net (Anna viestissä seuraavat tiedot: nimi, edustamasi taho, erityisruokavaliotoiveet)


 

Kaupunginosaviikkojen ohjelmahaku vuodelle 2017 on nyt auki!

Turkulaiset järjestöt ja paikallistoimijat voivat ehdottaa 15.3. saakka ohjelmaa huhti-lokakuun viikoille ohjelmahaun kautta. Tämän vuoden teemoja ovat itsenäisyyden juhlavuosi, kansalaisten alueellisen yhteistyön kehittäminen ja kaupunginosayhteisöllisyys. Kaikenlaisia ohjelmasisältöjä voi ehdottaa!

Toiminta kaupunginosissa voidaan toteuttaa Kaupunginosaviikkona, 3-4 päivän Osaviikkona tai KaupunginosaPäivänä aikavälillä 17.4. – 22.10.2017.

Kaupunginosaviikkojen ohjelmaan valittu taho suunnittelee, toteuttaa ja organisoi ohjelmakokonaisuutensa itse. Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry koordinoi ohjelmiston ja huolehtii viikkojen yleistiedotuksesta ja markkinoinnista sekä myöntää pientä harkinnanvaraista tukea tapahtumista koituviin kustannuksiin.

Haku on käynnissä 25.1. – 15.3.2017, Tervetuloa mukaan!

Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät valikosta Ohjelmahaku 2017

Lisätiedot: info@kaupunginosaviikot.net

P.S. Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry hakee myös koko ajan uusia jäseniä. Liittymällä jäseneksi pääset mukaan tukemaan ja ideoimaan mainioita Kaupunginosaviikkoja! Liittymisohjeet löytyvät Jäseneksi-valikosta.


Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry kiittää kaikkia tänä vuonna toiminnassa mukana olleita ja toivottaa oikein hyvää joulua!

Tämä vuosi on ollut ennätyksellinen, sillä yhteensä toteutettiin 18 Kaupunginosaviikkoa ja kolme KaupunginosaPäivää. Ensi vuoden ohjelmahaku avataan alkuvuodesta ja se on avoin kaikille, niin entisille kuin uusillekin kaupunginosille. Ohjelmahaun käynnistämisestä ja tarkemmista hakuohjeista ilmoitamme kotisivuillamme, facebookissa sekä sähköpostitse.

Vuoden 2017 teemoina tulee olemaan itsenäisyyden juhlavuosi, kansalaisten alueellisen yhteistyön kehittäminen ja kaupunginosayhteisöllisyys.

Tehdään ensi vuodestakin tapahtumantäyteinen!

Ystävällisin terveisin,

Hallitus
Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry

 


Veritas Stadionin juniorifutisilta käynnisti Kupittaan Kaupunginosaviikon – onko lasten urheilun tarkoitus tänä päivänä hämärtynyt?

reijo-kertoo-futisillassa-23-8-16-4

Turkulaisen urheiluväen ylpeydenaihe ja kohtaamispaikka, Kupittaan puisto oli tapahtumien keskiössä, kun Kaupunginosaviikot ottivat ensi kertaa ohjelmistoonsa Kupittaan alueen elokuun lopulla. Liikunnan teemavuotta viettävän Kaupunginosaviikot -verkoston keskeisenä tavoitteena on lisätä eri Turun eri alueiden asukkaiden ja paikallisjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä tapahtumien avulla ja liikunta on havaittu toimintavuosien aikana mitä luonnollisimmaksi välineeksi edistämään kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä.

Kaupunginosaviikkojen liikuntateema oli keskustelun ytimessä, kun FC Inter ja Kaupunginosaviikot järjestivät Juniorifutisillan tiistaina 23. elokuuta Veritas Stadionilla. Jalkapalloilu on lisenssipelaajien määrällä mitaten Suomessakin suosituin urheilulaji ja erilaiset koko perheen futistapahtumat ovat kuuluneet aina kulttuuripääkaupunkivuodesta lähtien Kaupunginosaviikkojen ohjelmistoon, joten jalkapalloilun näkyvyys Kupittaan viikolla oli varsin luonnollista.

Vaikka Suomen Palloliitto, maamme suurin lajiliitto, vastikään tiedotti oikeutetulla lajiylpeydellä jälleen uusista rekisteröityjen pelaajien ennätyksistä, on suomalaisen jalkapalloilun ja myös laajemman urheiluväen piirissä jo pitkään keskusteltu suomalaisen urheilun tilasta ja tulevaisuudesta. Yksi näkyvimmistä keskustelijoista on ollut Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo. Pitkään lasten ja nuorten liikuntaa yhteiskunnallisena ilmiönä tutkinut Salasuo on kritisoinut voimakkaasti suomalaista liikuntajärjestelmää ja peräänkuuluttanut sen perusteellista uudistamista.

”Tasa-­arvon ja kansanliikunnan sijaan suomalaisen liikuntajärjestelmän rakenne pohjaa yksinomaan huippu-­urheilijoiden tuottamiseen – harrastajat lempataan pihalle viimeistään 15­-vuotiaina, kun vuosi vuodelta kapeneva joukko suuntaa huipulle. Ristiriita liikuntalain ja pyramidimallin välillä ei tunnu Suomessa kiinnostavan ketään. Valtio on koko 2000­-luvun syöttänyt kasvavassa määrin rahaa suomalaisen urheilukoneen kyltymättömään kitaan sen sijaan, että se tavoiteohjauksellaan pyrkisi toteuttamaan liikuntalain henkeä.” http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/11/tutkija-salasuo-junnujen-raaka-pudotuspeli-pyramidin-kokoinen-hutipotku

Vaikka tutkija Salasuon voimakas kritiikki huippu-urheilupainotteista liikuntajärjestelmää kohtaan jakaa mielipiteitä jalkapallo- ja muiden palloiluvalmentajien piirissä, on kiistatonta, että suomalainen urheilu elää suurta murroskautta. Yksilö- ja kestävyysurheilumenestyksellä maailmankartalle noussut Pohjolan kansa kokee urheilun edelleen tärkeänä, mutta suomalaiset urheilukentät ja -seurat käyvät kirjaimellisesti läpi suuria muutoksia. Kaupungistuminen, uusi teknologia sekä ympäristön ja yhteiskunnan muutokset muokkaavat nopeasti liikunnallista lajikirjoa. Uudet kamppailulajit, urbaanit liikuntamuodot kuten skeittaus tai parkour sekä joukkuelajit valtaavat alaa ja koventunut lajien välinen kilpailu nostaa liikunta- ja harrastetoimijoille asetettuja vaatimuksia.

Veritas Stadionin Futisillassa johtavien Turun seudun jalkapalloseurojen edustajat, toimihenkilöt sekä pelaajien vanhemmat nostivat esiin junnufutiksen ongelma-alueita, ja niitä löytyi useampaankin futisiltaan. Asiantuntijaroolissa keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa olivat Turun Nappulaliigan valmennuspäällikkö Pauli Koski, TPS Juniorijalkapallon valmennuspäällikkö Joonas Laurikainen, FC Interin A-juniorien valmentaja ja Fortum tutor Juha Lipponen, Suomen Palloliiton maajoukkuevalmentaja ((U17, U16, U15) Kimmo Lipponen ja KaaPo:n valmennuskoordinaattori Jukka Talja. Tilaisuuden avasi FC Interin toimitusjohtaja Larri Andersson ja puheenvuoroja jakoi Kaupunginosaviikkojen toiminnanjohtaja Tapio Peltomaa.

larri-lipposet-ja-pauli-futisillassa-23-8-16

Yhtenä keskeisenä ongelmana niin valmentajat kuin vanhemmat näkivät harrastuskustannusten nousun. Juha Lipponen muistutti, että C-juniori-iässä toiminnasta putoaa paljon pelaajia, kun harrastuskustannukset kohoavat parin tuhannen euron tasolle kaudessa. Harrastuskustannusten taustalla on monia tekijöitä ja yhteiskunnan suuri muutos. FC Interin 03 ikäluokan vastuuvalmentaja Kari ”Kapa” Lehtinen kuvaili kuinka tänä päivänä kaikki pitää saada nopeasti ja heti. Jollei paikka ykkösjoukkueessa aukea, drop out -uhka kasvaa merkittävästi. Kapa muistutti myös lasten ja vanhempien keskinäisen kommunikaation ja ajoittain ristiriitaisten odotusten ongelmista. Vaikka illan keskustelijat kokivat Petteri Sihvosen pari päivää aiemmin kirjoittaman blogin vanhempien vaikutusvallan kasvusta junioriurheilussa voimakkaan provosoivana, tiedostettiin Veritaksen Olé ravintolassa ”akateemisten äitien” – ja kunnianhimoisten isien – lisääntynyt lobbaus ja vaikuttaminen oman toni-petterin peliajan puolesta.   https://blog.paf.com/petterisihvonen/2016/08/21/akateemiset-aidit-pilasivat-suomalaisen-huippu-urheilun/#.V9UaYfmLTIU

Turun Pallokerhon 02-ikäluokan vastuuvalmentaja Jussi Sirva jatkoi vanhempien piirissä lisääntyneestä vaatimusten kasvusta ja valmentajia kohtaan suunnatuista odotuksista – kaikki haluavat pelata ylhäällä, ykköstasolla ja halutaan vain voittaa. Pitkään Turun Nappulaliigassa valmentanut ja nykyisin ÅIFK 03-ikäluokkaa vetävä Teppo Huttunen kehotti ”isoja seuroja” perehtymään ”kakkoskoriajatteluun”. Tänä päivänä liikaa A-juniori-ikäisiä pelaajia katoaa, kun vaihtoehtoiset pelaajapolut alueen lukuisiin pienempiin seuroihin ovat puutteellisesti viitoitettu. Jollei peliaikaa irtoa alueen ykkösseurassa, valmentajien ja seuran toimihenkilöiden pitäisi auttaa nuorta pelaajaa uusien mahdollisuuksien löytämisessä.

EIF:n edustusjoukkuetta ja FC Interin junioreita valmentava Stefan Strömborg näki niin ikään ongelmia ja tarpeetonta kilpailua suurten ja pienempien seurojen välillä. Piffenin kasvatti kertoi esimerkkinä, kuinka jollain alueen ykkösseuroista on ollut ajoittain tapana reagoida Paraisilla kärsittyyn odottamattomaan tappioon kokoamalla seuraavaan otteluun seuran parhaista pelaajista koostuva tähtisikermä. Tämä ”all-star-kokoonpanojen” kokoaminen selittyy osittain sarjaottelumenestyksen vaikutuksesta seuran harjoitusvuoro-osuuksiin, mutta mahdollisimman tasaisten pelien tavoittelun kannalta kilparyhmien pelaajien pelaaminen haaste- ja jopa harrastetasoilla on erittäin haitallista.

stefu-futisillassa-23-8-16-2

Yhtenä kohonneisiin kustannuksiin liittyvänä ongelma-alueena nähtiin peli- ja turnausmatkojen paisumisen yhä pitempikestoiseksi ja kalliimmaksi käyneeksi urheilumatkailuksi. Todettiin, että varsinkin pääkaupunkiseudun johtavat seurat tekevät kauden aikana useita pelimatkoja Keski- ja Etelä-Euroopan turnauksiin ja tämä tietysti paisuttaa joukkueiden vuosibudjettia. Kritiikkiä saivat myös palloliiton omat sarjat. Etelä-Länsi liiga, jossa turkulaisjoukkue matkustaa päivän aikana bussilla lähes 800 kilometriä pelatakseen yhden sarjaottelun Mikkelissä, ei saanut keskustelijoilta kannatusta. Käpylästä entiseen kotikaupunkiinsa saapunut maajoukkuevalmentaja Kimmo Lipponen sekä KaaPon Jukka Talja korostivat lähialueyhteistyötä ja pelaamista paikallisvastustajia vastaan säännöllisen turnausreissaamisen sijaan. TPS:ssä, Ilveksessä, VPS:ssä ja Itävallassa pelannut ex-maajoukkuepelaaja ”Kimppi” Lipponen muistutti myös, ettei lapsille ole olemassa tärkeitä turnauksia. Juniorityön pitäisi olla pitkäjänteistä pelaajien kehittämistä, ei niinkään tuloshakuista turnauspalkintojen metsästämistä.

Vuosikymmenien valmennuskokemuksen TPS:n edustusjoukkueesta D-junioreihin omaava Tapio ”Hara” Harittu oli oikea henkilö arvioimaan palloliiton pelijärjestelmän kehitystä ja Hara näkikin kehityksessä paljon myönteistä. Haran mukaan pelaajille on tänään 9-10 kertaisesti enemmän pelisarjoja kuin muutama vuosikymmen sitten. Futisillan osallistujat tunnustivat arvion oikeaksi, mutta näkivät järjestelmän kuitenkin sekavana ja alttiina aiemmin kuvaillulle kikkailulle pelaajavalinnoissa. Kun sarjoja on paljon ja niissä menestyminen palkitaan hallivuoroilla, on houkutus peluuttaa ns. talenttipelaajia myös alemmilla sarjatasoilla.

hara-futisillassa-23-8-16-2

Poikkeuksellisen pitkän pelaaja- ja valmentajauran ohella vuosia palloliiton tehtävissä toiminut Tapio Harittu muistutti seuroja vastuustaan – jalkapalloseuralla on oltava tietyt toimintaraamit, omat säännöt. Jollei näitä ole, ollaan ongelmissa. Turun Nappulaliigan Pauli Koski kertoi Nappulaliigan haasteesta tasapainotella aluejoukkue- ja kilpatoiminnan välillä. Varsin tuoreena uudistuksena valmennuspäällikkö mainitsi muutoksen Kauppareissa, seuran kilparyhmissä. Nuorimmissa ikäluokissa peli- ja harjoitusryhmät eivät ole enää niin tiukasti rajattuina eri väreihin vaan koko ikäluokka pelaa ja harjoittelee nykyisin enemmän yhtenä kokonaisuutena. Lisääntynyt joustavuus tarjoaa pelaajille paremmat mahdollisuudet pelata kykyjään vastaavalla tasolla sekä lisää ikäluokan valmentajien keskinäistä yhteistyötä.

Reilu kaksituntinen Veritas Stadionin futisilta paljasti suomalaisen juniorifutiksen elävän suurten muutosten aikaa. Harrastajamäärät jatkavat kasvuaan, mutta niin kasvavat harrastuskustannuksetkin. Kilpapelaajien osallistuminen harrastesarjojen peleihin nähtiin illan keskustelijoiden mielestä suurena ongelmana, johon seurojen tulisi puuttua sisäisillä toimintasäännöillä. Ehkäpä Palloliitto voisi myös terävöittää eettisiä ohjeistuksiaan?

Useat kysymykset jäivät illan aikana vastaamatta, jopa kysymättä, joten jatkoa futisillalla on varmasti luvassa. Suomifutiksen tulevaisuus ei rakennu keskustelemalla, mutta keskustelua ja niiden pohjalta tehtyjä uudistuksia tarvitaan, jotta Suomi myös jalkapalloillaan maailmankartalle.

tp


 

Aninkainen palaa 1827 ja Kaupunginosapäivänä 3.9.2016

WP_20160903_15_57_57_Pro

Kaupunginosaviikot ja Aninkaisten alueen paikallistoimijat järjestivät lauantaina 3.9. – Turun palon vuosipäivän aattona – kaikille avoimen ja maksuttoman KaupunginosaPäivä -tapahtuman. Aninkaisten arkkitehtuurisesti, kulttuurihistoriallisesti ja tietysti toiminnallisesti arvokkaat rakennukset houkuttelivat satakunta kävijää kahdelle ammatti-instituutin ja Konserttitalon opaskierrokselle sekä tämän jälkeen A-auditoriassa pidettyyn keskustelutilaisuuteen. Puutorin ympäristön kehittämiseen ja torialueen monipuolisempaan käyttöön tähtäävän tilaisuuden ajankohtaisena puhujana vieraili Turun palosta vastikään “Turun Da Vinci -koodin” eli historiallisen romaanin 1827 julkaissut kirjailija Mike Pohjola.

Aninkaisten KaupunginosaPäivän ohjelma käynnistyi Konserttitalon kahviossa kun tutkija Helena Soiri-Snellman esitelmöi labyrinttimäisen rakennuskokonaisuuden kiehtovasta historiasta ja arkkitehtuurisista yksityiskohdista. Arkkitehti Risto-Veikko Luukkosen suunnittelemista arvorakennuksista konserttitalo valmistui vuonna 1952, ollen näin maamme ensimmäinen pääasiassa konserttitarkoituksiin suunniteltu ja rakennettu sali. Pienenä piikkinä pääkaupunkiseudulle, tutkija Soiri-Snellman muistutti Helsingin musiikkitalon valmistuneen vasta vuonna 2011. Funktionaalista tyylisuuntaa edustavan konserttitalon rakennusurakka toteutettiin Turun ystävyyskaupungin Göteborgin lahjoitusrahoituksen avulla. Myös nykyisen ammatti-instituutin koulutalo ja ravintola Aninkainen rakennettiin sodanjälkeisen uudisrakentamisen yhteydessä Göteborgin avustuksella. Alkuaan kutsuttiinkin Turun ammattikoulua Göteborgin ammattikouluksi.

WP_20160903_12_08_43_Pro

Opastettujen tutustumiskierrosten yhteydessä ammatti-instituutin oppilaat järjestivät oppilaitoksen toimintaan liittyviä esittelyjä. Aihealueina olivat kampaamo- ja kauneudenhoitoala, tekstiili- ja vaatetusala sekä ravintola- ja catering-ala. Tutustumiskierroksille osallistuvien vieraiden joukossa oli useita oppilaitoksessa aiemmin opiskelleita ja kaupunginosapäivän tunnelma olikin monelle nostalginen. Oppilaitoksen oppilaat olivat suunnitelleet tilaisuutta varten ”Puutorin pulla” -leivonnaisen sekä Turun palo -teemaisia tuotteita. Näitä oli mahdollisuus nauttia ainutlaatuisesti yhä 50-luvun miljöönsä säilyttäneen Aninkaisten opetusravintolan tiloissa.

WP_20160903_13_39_34_Pro

Iltapäivä Aninkaisissa päättyi keskustelutilaisuuteen A-auditoriossa. Keskustelemassa olivat vastikään Turun palosta historiallisen romaanin 1827 kirjoittanut kirjailija-dramaturgi Mike Pohjola, Tois pual jokke ry:n puheenjohtaja, arkkitehti Pauno Narjus, Puutorin historiaa tutkinut Jukka Heininen sekä Kapunginosaviikkojen toiminnanjohtaja, aluetutkija Tapio Peltomaa. Kuten jo toukokuun maakunta-arkiston isännöimässä tilaisuudessa, Aninkaisten alueen rikas ja monivaiheinen historia vei keskustelun alueen kulta-aikaan ja kaupunkilaisten pettymykseen Puutorin nykytilasta.

 

Ylistäviä arvioita ”Turun Da Vinci -koodiksikin” kuvaillusta teoksestaan saanut Mike Pohjola kertoi otteita romaanista, jossa Puutorin varrella vaikuttanut porvari Hellman ja aikalaisensa ovat keskeisessä roolissa. Vaikka keskustelun runkona ollut satakuvainen power point-kuvasarja varmasti lisäsi kuulijoiden tietoutta Aninkaisten alueen kiehtovista vaiheista, herätti keskustelutilaisuus kuitenkin joukon uusia kysymyksiä Puutorin alueen menneisyydestä ja ennen kaikkea tulevaisuudesta. Yleisömielipiteinä Puutorin aktivointia toivottiin yhtäältä aktiivisena kirpputorikeskuksena ja toisaalta nykyisyyteen nojaavana ”äänitilana”. Tapio Peltomaa toi yhtenä mahdollisuutena esiin Porin torilla käytössä olevan lasten Angry Birds leikkipuiston sekä Suomi Areena -tapahtumissa käytössä olevan kiinteän esiintymislavan. Ja suurta kannatusta nautti edelleen kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen toukokuun Aninkaisten päivässä ilmaan heittämä ajatus Puutorin puistomaisuuden lisäämisestä.

tp


Varissuon Kaupunginosaviikolla yhteisöllisyys ja lähiliikunta lähellä asukkaiden sydäntä

Varissuon futisparlamentti 3 6.5.16.

Kuudes Kaupunginosaviikkovuosi käynnistyi toukokuun ensimmäisellä viikolla Varissuolla. Tapahtumia oli toteuttamassa toistakymmentä paikallistahoa ja ohjelmaa kolmipäiväisistä kulttuuripäivistä, kaupunginosan liikuntapaikkaideointiin, kävelykierroksiin ja Varissuon 40-vuotisjuhliin. Yhteistä kaikille kaupunginosan tapahtumille oli asukkaiden suuri ylpeys Varissuosta omana ainutlaatuisena asuinpaikkana.

Varissuon Kaupunginosa avattiin jo perinteisillä Sondipin kulttuuripäivillä. Viikon ensimmäisinä kolmena päivänä Yhdessä-yhdistyksen tiloissa tanssittiin ja soitettiin eri kulttuurien tahdissa ja maisteltiin herkkuja Afganistanista Viroon ja Bosniasta Nigeriaan. Ja oman värinsä ohjelmaan toivat myös Varissuon albaani-, irakilais-, kurdilais-, venäläis- ja useat muut maahanmuuttajayhteisöt.

Tiistai-iltana joukko junioriliikunnan turkulaisia asiantuntijoita valmisteli Majanummen keskustelutilaisuudessa mittavia lähiliikuntapaikkauudistuksia luonnonkauniiseen lähiöön, jossa jalkapallo ja muut pallopelit ovat asukkaiden sydämessä, mutta olosuhteet pelaamiseen puutteellisia. Varsinkin kaupunginosan omia nappulaliigajoukkueita kaivataan kovasti. Futisilta toi yhteen Interin, KaaPon, TPS:n ja Turun Nappulaliigan juniorijohtoa ja pitkän linjan valmentajia, joilla näkemystä ja kokemusta useista alueen seuroista sekä kilpa- ja harrasteliikunnan liian usein unohdetuista eroista.

Beqiri, Paatelo ja Mäkinen 3.5.16

Keskustelijoiden jalkapallo-, liikunta- ja kasvatuskokemus oli varsin mittava. KaaPon valmennuspäällikkö Hannu Paatelon pelaaja- ja valmentajakokemus ulottuu Nummen nappuloista, TPS:n, TuTo:n ja Jaron maalivahtipelien kautta FC Interin edustusjoukkueen valmentajaksi sekä piirin valmentajakouluttajaksi. Onpa jalkapallovalmentajien yhdistyksen hallitukseen kuuluvalla erityisopettajalla kokemusta opetustyöstä Varissuon Majanummeltakin. Pääskyvuorella palloilu-uransa veljiensä kanssa aloittanut Juha Lipponen on valmentanut jo pitkään FC Interin A-junioreita menestyksellä ja tuntee myös kaavoittajana väestörakennemuutosten suuret vaikutukset liikuntaolosuhteisiin. TPS:n alueellista harrastejalkapalloilua vetävä Juha Peltonen tuntee arjen toiminnan kautta Varissuon tilanteen ja on myös ollut käynnistämässä toimintaa toisella junnufutiksen katvealueella, Halisissa. Turun Nappulaliigaa, turkulaisen lähiliikunnan 50-vuotiasta paikallispioneeria edusti toiminnanjohtaja Teuvo Mäkinen, jonka turkulaisfutiksen tietämys ulottuu nappulajalkapalloilusta erityisesti piirin edustusjoukkuekentälle.

WP_20160503_17_56_10_Pro

Varissuon liikunta- ja harrastusolosuhteiden kehittämisen kannalta keskeistä koulumaailmaa edusti keskustelussa Norssin johtava rehtori Veli-Matti Hakanen. Varissuon sydämessä sijaitseva Turun kansainvälisin oppilaitos on parhaillaan mittavan remontin alla ja rehtori Hakanen korostikin mittavien uudistusten tarjoamaa mahdollisuutta parantaa koko alueen liikuntapaikkatilannetta. Tärkeää paikallistuntemusta keskusteluun toivat myös yli 20 vuotta alueella asunut sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Sadri Beqiri sekä liikuntapalvelukeskuksen aluevastaava Minna Inkinen. Kun vielä turkulaista palloilukenttää hyvin tunteva FBC Turun toiminnanjohtaja Ville Lintunen toi liikuntalautakunnan jäsenä Turun kaupungin mukaan keskusteluun, päästiin Varissuon parituntisessa liikuntapaikkakehittämisessä jo konkretian tasolle. Keskustelun pohjalta päätettiin, että tilaisuuden järjestänyt Kaupunginosaviikkojen toiminnanjohtaja Tapio Peltomaa sekä rehtori Hakanen valmistelevat syksyyn jatkotilaisuuden, jonka tavoitteena on rakentaa kaupungin, koulun ja kolmannen sektorin yhteistyöhön nojaava Varissuon lähiliikuntamalli.

Helatorstaina 5.5. Varissuon viikolla vietettiin asuma-alueen 40-vuotisjuhlia. Varissuo-seuran kokoamassa päiväjuhlaan toivat tervehdyksensä alueelta kotoisin olevat eduskunnan puhemies kansanedustaja Maria Lohela sekä vuoden uusturkulainen Berhan Ben Ahmadi. Paikalla vierailivat myös Valpuri Innamaa ja Varissuon Varis. Pitkin päivää järjestettiin ohjelmaa sekä Varissuon kirkolla että Majanummen toimitalolla.

Viikonloppuna Varissuon Kaupunginosaviikko päättyi Itäkulman ja Kaupunginosaviikkojen järjestämään ItäkeskusTreffitapahtumaan sekä Varissuo-seuran kadunnimien historiaan perustuvaan Varissuo-kävelyyn. Ja vielä sunnuntaina puoliltapäivin Katariinanseurakunta järjesti Kävellen kirkkoon –kaupunkikävelyn.

 Janica & Co Varissuon treffeillä 6.5.16

Kaupunginosaviikot tuovat yhteen nuoret ja iäkkäämmät, perinteiden vaalijat ja uudemman kaupunkikulttuurin kehittäjät sekä Turun ainutlaatuisesta kaupunginosakulttuurista kiinnostuneet. Seuraavat Kaupunginosaviikot järjestetään 16.-22. toukokuuta Halisissa, Kärsämäessä & Takakirveessä, Länsi-Turussa ja Runosmäessä.

Kevään Kaupunginosaviikkojen ohella turkulaiset paikallistoimijat valmistelevat paraikaa uusia tapahtumia kesäksi ja loppuvuoteen eri puolilla kaupunkia. Uusia ohjelmahakemuksia ja –ideoita otetaan vastaan toukokuun loppuun asti. Keskiviikkona 11.5. klo 18 järjestetään Veritas Stadionilla verkostoitumis- ja ideointi-ilta niin uusille kuin vanhoille kaupunginosatoimijoille. Mukana jälleen myös LiikU ry ja liikuntapalvelukeskus.